Yas Island osa 1.

Vaimolla oli tänään ensimmäinen työpäivä. Aloinkin jo vitsailemaan hyvissä ajoin muutama päivä sitten, että heti kun vaimon silmä välttää, lähden tarkastamaan tämän kaupungin kilparadat. No, tätä vitsailua tuli sitten jatkettua niin pitkään, että tuo suunnitelma piti myös toteuttaa. Matkaan lähti myös yksi vaimon kollegan mies, jolla oli sattumoisin myös "vapaapäivä". Eipä sitten muuta kun taksi alle ja suunta kohti Yas Islandia. Pienten vauhtimutkien jälkeen taksi osasikin perille Yas Centraliin. Emme tietenkään olleet ottaneet sen kummemmin selvää mitä radalla on tänään tarjolla, paitsi että central on auki. Radalla oli todella rauhallista ja ainut henkilökunnan edustaja, joka nähtiin, oli krääsäkaupan myyjä. Mutta kuviahan sieltä kuitenkin saatiin. Nämä kuvat on Johnny Rocketsin terassilta napattuja, eli ollaan radan pohjoisimmissa mutkissa.

Tämä on samalta terassilta. Etualalla Karting Zone ja taustalla näkyy Dragstripin katsomot ja aidat.

Alemmasta kerroksesta löytyi ympäri-ympäriradan vuokrakalustojen varikko. Täällä pidetään kaikenmaailman ajokouluja ja ilmeisesti noita vehkeitä saa vuokrata ratapäivien aikaan muutenkin.

Dragstripille ei tänään päässyt kyyläämään ollenkaan ja siltä osin anti jäi hieman köyhäksi. Otinpa sitten kostoksi kuvan lukitusta portista ja toisen kuvan valleista ja katsomoista..

Tällä saarella on myös muita matkailunähtävyyksiä, kuten Yas Water World ja Ferrari Center. Jälkimmäinen on jonkinlainen Ferrarimuseon ja huvipuiston sekoitus ja sehän sijaitsee ihan radan vieressä. Kuuluisin vemputin on maailman nopein vuoristorata, joka menee jotain yli kahtasataa!

Radalla käynnin jälkeen hyppäsimme koko saarta kiertävään shuttlebussiin ja oli tarkoitus hypätä pois Marina Plaza hotellien kohdalla. Mutta eihän sitä pari suomalaista ukkoa ymmärtäneet, että täälläkin pitäis painella seisnappeja, että pääsee bussista pois. No, ei se mitään. Tämä oli nimittäin ihan onnekas vahinko. Seuraava hotelli oli nimittäin hotelli Viceroy. Ajateltiin, että hotelli kun hotelli ja kyllä sieltä ainakin taksi löytyy. Hotellin pihassa tuli sitten mieleen, että helteessä on kävelty jo aika kauan ja näissä lämpötiloissa on syytä pitää huota nestetasapainosta. Päätimme ottaa hieman janojuomaa tässä kohdalle sattuneessa hotellissa. Ikkunapöytään istahdettuamme totesimme heti, että hei! se ratahan menee tosta vierestä! Ja vastapäätä on parkissa parkissa jotain optimistijollia. Hei! Täähän on just se terassi, mistä ne kaikki köyhät katselee formuloita. Ilmankos oli tuttu paikka. Täähän on nähty TV:stä.

 

Tänne matkaa suunnitteleville voin suoralta kädeltä neuvoa, että jos pelkan Yas Islandin kaikki nähtävyydet haluaa ottaa kunnolla haltuun, pitää varata samantien  aikaa neljästä päivästä viikkoon. Tietenkin tuolla voi myös pistäytyä ratapäivillä, jos sattuu moottoriurheilu kiinnostamaan. Tällaista lähestymistä suunnitteleville miesihmisille vinkkinä: jätä vaimo tälle parkkipaikalle ja jatka itse radalle (alle kilsa ja käänny oikealle radan porteista sisään):  

( J )

Amerikan meininkiä Arabiassa

Arabiassa ollaan omaksuttu ostarikulttuuri kiitettävän hyvin. Tälläkin kylällä näitä osareita on vähän joka kulmalla ja näitä isompiakin on ainakin puolenkymmentä. Näin turistina kierros hoituu ottamalla taksi hotellin rappusilta suoraan ostarin rappusille. Tällä tavoin ei pääse tulemaan hiki varsinkaan näin loppukesän helteillä.

Voisin kuvitella että nämä täkäläiset ostarit vastaavat ameriikkalaisia esikuviaan hyvinkin tarkkaan. Kaikki tärkeimmät kansainväliset brändit on edustettuna.

Erikoisuutena monessa täkäläisessä ostarissa on osa, joka koostuu pelkästään ylellisyysbrändeistä ja vaikuttaa siltä että niissä saa shoppailla melko rauhassa. Suurimmalla osalla osarilla hengaavasta väestä ei nimittäin taida olla varoja kovinkaan suuriin hankintoihin näistä puodeista. Lisäksi tälle alueelle pääsee lujahtamaan mukavasti omasta sisäänkäynnistä ja tuolla parkkipaikalla "tee se itse pysäköintiä" ei tunneta.

Tämän päivän kohteena meillä oli Marina Mall, joka sijaitsee aivan Abu Dhabi Islandin länsikärjessä. Tämän ostarin erikoisuuksia ovat yli satametrinen näkötorni, IMAX-elokuva teatteri ja keskikokoinen lätkäkaukalo.

Food Courtin vieressä olevaa huvipuistoa ei täällä lasketa minkäänlaiseksi erikoisuudeksi. Mutta täytyy sanoa, että kyllä suomimäkkärin peuhanurkat on aika pientä tähän verrattuna. Harmi, että ei tullut otettua kuvia Food Courtin puolelta. Tuolla peremmällä oli nimittäin karusellit, vuoristoradat, törmäilyautot ja mitä muuta lieneekään.

Ja tietenkin kulta-automaatti pitää olla kunnon osarilla. Tämä oli tosin tällainen prolemalli, mistä ei saanut harkkoja ollenkaan. Tarjolla oli vain jotain pieniä koruja, joista yksikään ei painanut edes puolta kiloa!

Onko tämä nyt sitten enemmän Americanaa vai Arabiaanaa. Päätä itse.

( J )

Moskeijassa

Perjantaina kävimme Suuressa Moskeijassa. Uskomaton paikka. Suurta ja mahtavaa yhdistettynä keveään, vaaleaan ja kauniiseen. Marmoria, kristallia, kultaa, villaa.

Oma kokemuksensa oli myös abaya päällä kulkeminen. Olin ajatellut, että moskeijassa päälle puettava abaya olisi maahan asti ulottuva, mutta meille annetut versiot olivat niitä hievenen lyhyempiä. Mutta silti, lämpöä riitti siinäkin.

Tässä pieni kuvakatsaus moskeijaretkeltä:

( M )

Rillit huurussa

Aamuvarhain saavuimme Abu Dhabiin. Aurinko oli juuri nousemassa. Ilma oli kuin lehmän henkäys, yli 30 jo auringon noustessa.

Kentällä toiminta oli systemaattista ja nopeaa, maahantuloviisumiin napsahti leima ja kas, myös palkka alkoi juosta samasta napsautuksesta eteenpäin. Hyvä niin.
Meidät Beriliinin kautta lentäneet opettajat perheineen majoitettiin Abu Dhabi islandilla olevaan Crowne Plaza hotelliin. Meidän huone on kymmenennessä kerroksessa, näkymä kohti vastapäisiä pilvenpiirtäjiä. Ei merinäköalaa, mutta onneksi hotellin katolla kahdennessakymmenennessä kerroksessa on uima-allas. Pitänee testata lähipäivinä.

Vaikka miten mielikuvittelee tätä ilmastoa, oli ainakin meille tämä lämmön tuntu aivan valtava yllätys. Kun tulee sisätiloista pihalle, kuuma ilma lehahtaa aallon lailla vastaan, mutta ihmeellisintä on kosteus. Rillit menevät pitkäksi aikaa huuruun, mikä on meitä huvittanut suuresti, sillä vastaavalla tavalla rillit ovat huurtuneet aiemmin vain talvipakkasella ulkoa sisään tultaessa.

Jo tänä aamuna pääsimme nauttimaan hotellin käsittämättömästä aamupalasta. Mitä haluaisin?? No, sitä varmasti on saatavilla. On pitkä tiski lämpimiä ruokia, oma iso tiski vihanneksille, oma leikkeileille, oma säilötyille vihanneksille, leipätiski, juguttitiski, myslibaari, murobaari, hillopöytä, vastapuristettujen mehujen saareke (mm. vesimelonimehua, mangomehua...), tuoreiden hedelmien (viipaloituja, kuorittuja) tiski, kokonaisten hedelmien saareke, kakkupöytä, croissanttiski ja mitä vielä? Jotain saattoi unohtua. Kylläpä kelpaa :) Kahvit tai muut lämpimät juomat valmistetaan tilauksesta.

Pitkien päiväunien jälkeen teimme retken kadun toiselle puolelle kioskille hakemaan SIM-kortteja puhelimeen. Tämä osoittautui hivenen hankalaksi, sillä minun passi otettiin tänään 'haltuun' asukasviisumin käsittelyajaksi. Ystävällinen kioskinsetä kuitenkin heltyi ja myi meille Miehen passikopiota vastaan 2 SIM korttia. Nyt parasta aikaa yritämme aktivoida niitä ja ehkä sitten huomenna pääsemme lataamaan niille rahaa / aikaa ja saamme myös netin toimimaan ns. omin voimin. Nyt onneksi hotelli piffaa ilmaisen netin.

Illalla kävimme pällistelemässä Abu Dhabi Mallilla. Siellä oli ehkä kaikki kaupat, mitä voi kuvitella. Väsyneet maalaiset kulkivat pää pyörryksissä. Emme siis kyenneet ostoksille, paitsi ostamaan ruokaa: lammasta. Kaksi annosta tykötarpeineen alkukeitossa ja kokiksella kustansi euroissa noin 18 euroa. Ja ruoka oli hyvää. Ostarille menimme taksilla. Matka kesti noin 10 minuuttia, ja olisi maksanut 1,6 euroa, mutta toki 'tasarahataateli' -meiningillä hinta oli 2 euroa. Tätä ei voi kuin ihmetellä, etenkin kun on tottunut vaikkapa Helsingin 2,80 kertataksaan.

Huomenna iltapäivällä teemme koko opeporukalla (perheineen) retken Suureen Moskeijaan, jossa on vaikka mitä maailman suurinta. Siitä sitten tuonnempana. Sen jälkeen menemme syömään 'paikallista' ruokaa. Täällä tosin paikallinen on usein intialaista, libanonilaista tai muuta sen tyyppistä.

Mitä voisi sanoa yhdellä sanalla 15 tunnin perusteella?
Käsittämätöntä!!!

Voikaa hyvin.

(M)

ps. Oli tarkoitus laittaa myös kuvia, mutta  enpä nyt tällä kerralla laitakaan, otetaan vähän parempia niin sitten :)

Vähiin käy

Tänään onkin sitten aika pitkään aikaan viimeinen päivä Suomessa. Huomenna herätään ihan muualla, tai ei välttämättä. Riippuu siitä, saako koneessa nukuttua.

Olen kovasti odotellut sitä 'Mitä ihmettä me ollaan tekemässä?' -tunnetta ja lähtöpaniikkia, mutta se ei nyt vaan näy vielä olevan saatavilla. Ihan hyvä. Aika moni on kysellyt jännityksestä ja sen määrästä, mutta vastauksen antaminen on hivenen haastavaa. Laukut ovat olleet jo niin pitkään (moneen kertaan) pakattuina ja kaikki asiat hoidettuina, että lähtö tuntuu helpolle ja odotetulle. Tottakai se jännittää, miten asiat rullaavat sitten perillä. Pikkuisen tätäkin jännitystä on lieventänyt se tieto, että meistä suomalaisista ensimmäiset ovat saapuneet perille tänä aamuna ja kaikki oli mennyt paremmin kuin hyvin. Hienoa.

Pieni vastoinkäyminen meille tosin ilmeni eilen, kun yritin saada meidät tsekattua lennoille. Ensimmäinen väli, Helsinki - Berliini, menikin ihan näpsäkästi, mutta Berliini -Abu Dhabi ilmoitti sitkeästi datavirhettä. Tunnin sähköpostineuvottelu Air Berlinin servicetiimin kanssa tuotti tuloksen, että Abu Dhabiin meneville lennoille ei voi tsekata etukäteen, vaan vasta tiskiltä. Jaapa jaa. Tämä tieto tyydytti hetkisen, kunnes samoilla lennoilla lähtevä kollega ilmoitti, että check in toimi lopulta moitteettomasti. No, pitäydymme alkuperäisessä (tai toisessa) suunnitelmassa ja tsekkaamme kentältä.

Blogin ensimäinen Suomiosuus päättyy nyt tältä osin tähän. Seuraavaa postausta tehdään sitten sieltä, missä yölämpötilatkin ovat yli 30 astetta. Toivotaan, että pääsen postaamaan mahdollisimaan pian eli toivottavasti hotellista löytyy toimiva nettiyhteys. Se kun ei ihan joka paikassa ole itsestään selvää.

Kaikkea hyvää teille!! Me pärjätään kyllä!!

( M )

Lentoon

Onneksi on sähköposti. Ei tarvittu loppujen lopuksi kuin 15 tuntia kahden ihmisen lentolippujen saamikseksi. Kyllä, sanoissa on lievää sarkasmia. Onneksi jo etukäteen oli tiedossa, että liput tuskin yhdellä yrittämällä osuvat kohdalleen. Voi siis sanoa, että olimme valmistautuneet. Mutta silti..

Näin se sitten meni:
V=Virkailija M=Minä (M)

V: Tässä lippuvarauksenne. Varmistakaa.
M: En voi varmistaa. Mies puuttuu. Lähetän ohessa kopiot miehen passista, väestörekisteriotteesta sekä vihkitodistuksesta.

Kahden tunnin kuluttua:
V: Tässä lippuvarauksenne. Varmistakaa.
M: Hienoa. Kaikki kunnossa. Voitte lähettää liput.

Kahdentoista tunnin kuluttua:
M: En ole saanut lippuja.
V: Lähetän ne tänään.
M: Hienoa.

Puolen tunnin kuluttua:
V: Liitteessä lippunne. Varmistakaa.
M: En voi varmistaa. Liitteet ovat täysin tyhjät!!!

Puolen tunnin kuluttua:
V: Liitteessä lippunne. Varmistakaa.
M: Hienoa, kaikki kunnossa. Varmistan. (Jätin sanomatta, että viestissä ei ollut liitteitä, vaan liput olivat koko pitkän viestiketjumme jatkona..)

Ja mitä niissä lipuissa sanotaan?
Sanomme Suomelle heiheit keskiviikkona 28.8.
Ensin matkaamme Berliiniin, jonne olisin niin kovasti halunnut tänä kesänä mennä vähän pitemmäksi ajaksi kuin nyt kahdeksi tunniksi ;)
Berliinistä jatkamme uuteen kotimaahan ja saavumme Abu Dhabiin torstaiaamuna paikallista aikaa klo 6.

Aikainen lintu madon nappaa vaikka hiekkalaatikosta..??

(M)

 

Lämpenee??

Peukalot on jo pyöritelty lähes sijoiltaan ja matkalaukku pakattu viiteen kertaan.

Odotellessa keksittiin tehdä pieni etelärannikon kierros ja käydä tarkistamassa ystävien uusi ihana koti Porkkalassa.

 Lounaalla alkuruoka meinasi mennä väärään kurkkuun, kun puhelin ilmoitti, että ensimmäiset suomalaiset ovat saaneet lippunsa ja lentelevät kohti uutta kotimaata ensi keskiviikkona. Meillä ei lippuja vielä ole, mutta tieto siitä, että osa tietää lähtöaikansa minuutilleen on nostanut omaakin jännitystä ja odotusta entisestään. Keskittymiskyky on näitä nykyjä ominaisuus, jonka olemassaolosta ei ole mitään tietoa..

(M)