Arabian Strömsö?

Se on totta, mitä tästä paikasta kerrotaan. Siis se, että täällä kaikki toimii. Kukaan ei vain tiedä milloin.

Otetaan nyt esimerkiksi se pankkikortti. Minullahan nyt on se. Mutta siinäpä se. Sitä ei voi käyttää. Se ei toimi kaupassa, eikä automaatilla. Edes saldoa ei voi kysyä. Vaikka niin piti olla heti valmis käyttöön. Kylläpä Pankintäti taas iloisesti yllättyy, kun lauantaiaamuna teputan pankkiin häntä tapaamaan. Taytynee viritellä joku kuminauha/pyykkipoikasysteemi, että pysyy hymy naamalla. Täällä kun ei missään tapauksessa saa näyttää sitä, että ohimosuoni on ratkeamispisteessä. Loppuu se vähäinenkin ripeys asiakaspalvelussa siihen paikkaan.

Pankista vielä sen verran, että yritin saada nettipankkitunnuksia, mutta luonnollisestikin turhaan. Ne saa vasta joskus sitten, kun on se asukasviisumi. Ja milloin se tulee? Ei tietoa, luvattiin, että 6 viikkoa maahantulosta, mutta merkit näyttävät nyt sille, että saattaapa tovi vierähtää siitäkin pidemmälle.

Mutta kyllähän täällä joku sujuukin: eilen työn jälkeen kuulimme pikkuhuhun, että voisimme mennä katsomaan tulevia asuntojamme. Ja niinpä mentiin. Paikalle osui myös Herra Isoherra, joka päättää siitä, kuka minkäkin asunnon saa. Ja kas hän lupasi tuoda asuntojen avaimet meille tänään töihin. Rohkenin epäillä. Siksi yllätys olikin suuri, kun varajohtaja soitti, ja pyysi minua alakertaan kesken työpäivän vastaanottamaan avaimia. Voi mikä ihana tunne. Kokonaan unohdin aamuisen harmituksen, kun olin huomannut, että työpaikalla omalta työpöydältäni on 'lähtenyt kävelemään' suunnitteluvihkoni, yllin kirjat sekä yksi taannoin ostamani satukirja.

Siinä samassa soitin Jiille, joka päätti siltä istumalta astella autovuokraamoon. Olimme näet jo aiemmin päättäneet, että vuokraamme auton sitten, kun saamme asunnon. Omaa autoa ei voi vielä ostaa, kun ei ole sitä asukasviisumia. Auto on 1500 km ajettu Toyota Corolla, täysillä vakuutuksilla (täyskasko), kuukauden vuokra kustantaa 470 euroa. Ei paha. Ja jo ennestään tiedämme, että bensiini maksaa 30 senttiä / litra ja auton pesu (auton pesu sisältä ja ulkoa, myös ikkunoiden pesut, ovien välit sekä imurointi) maksaa 6 euroa. Näillä hinnoilla ehkä jopa minun autoni saattaisi pysyä puhtaana ;) Parempi olisi, sillä täällähän saa sakot, jos ajelee liian likaisella autolla. Ensin tulee varoitustarra ja sitten ihan kunnon sakko.

Töitteni jälkeen päräytimme uuteen kotiimme. Paitsi että avaimet eivät tietenkään sopineet ulko-oveen. Voi jee sitä harmituksen määrää. Viikonloppu juuri alkanut, mikä nyt avuksi? Yritin soitella kaikkiin mahdollisiin numeroihin, mutta kukaan ei vastannut. Päätimme tehdä uhkarohkean retken ja mennä käymään työpaikallani (jonne normaalisti miehillä ei ole mitään asiaa, etenkään shortseissa), sillä kotimaahan suunnannut kollega oli ystävällisesti pakannut meille koululle jemmaan paljon tarpeellista kodintarviketta. Retki meni mukavasti, etenkin kun juuri saapuessamme määränpäähän sain puhelun, jossa kerrottiin, että hetken kulutta joku tulee avaamaan kodin ulko-oven.

Uudella kodilla yllätykseksemme olikin sähköt. Tämä selvisi, kun yksi rakennusmies tuli meitä auttamaan. Hyvinhän sekin homma meni, vaikka hän ei puhunutkaan juuri englantia. Mittasimme huoneet ja suunnittelimme sisustusta, kunnes sitten jossain vaiheessa tajusimme, että asuntoon ei tule vettä. Jii etsi taas saman raksahepun käsiinsä (kyllä, talohan on vielä hivenen kesken, mutta meillehän se ei ole mitään uutta, että muutamme keskeneräiseen) ja hän tulikin ystävällisesti opastamaan. Katsoin haavi auki vierestä, kun hän neuvoi Jiitä hyppäämään keittiön työtasoille (graaniittia, jeij!!) ja antoi käteen tasoitusliipan ja neuvoi rassaamaan sillä yhden kattolevyistä irti. !!! Miten??? Sitten, aivan kuin lamppu olisi syttynyt, hän ryntäsi kylpyhuoneeseen ja ryhtyi huutamaan stop stop stop ja meni juoksujalkaa jonnekin. Ja kohta alkoi putkisto rupluttamaan ja kyllä, hanoista tuli vettä. Se taas tarkoittaa sitä, että voimme ryhtyä siivouspuuhiin. Meitähän muuttaa koko kerroksellinen suomalaisia, ja naapuri olikin ehtinyt jo tilata huomiselle siivoojan, ja siitä sitten tomerina päätimme kaikki työllistää tämän saman rouvan. Tämä taas tarkoittaa sitä, että kiireenvilkkaa täytyy ostaa imuri, mopit, rätit ja vaikka mitkä muut.

Ja vaikka mitä muuta ostettiinkin. Ei kuitenkaan imuria ;) Huonekalukaupassa oli alkanut mahtiale, ja jo etukäteen valitsemamme ruokailuryhmä 8:lle oli mukavassa alessa. Lisäksi löysimme kivan 180 cm leveän sängyn todella kovalla patjalla sekä  kulmasohvan (harmaa!!! En olisi uskonut). Ja koska olemme niin hyviä löytämään, niin löysimme vielä ihanan vierassängyn, joka ei-vieras -aikaan on työhuoneen sohvana sekä todellisena yllätyslöytönä jättiläiskokoisen lepotuolin, joka lepoasentoineen tulee olemaan minu varma päiväunipaikka. Nämä huonekalut maksoivat nyt alepäivillä yhteensä noin 2200 euroa. Olen tämmöisenä budjettipirkkona ihan tyytyväinen. Paitsi se, että se pankkikortti ei toiminut, luonnollisesti hivenen nostatti verenpainetta. Mutta onneksi suomalainen pankkikortti toimii kuin rasvattu salama. Huonekaluista vielä sen verran, että ne toimitetaan kotiimme maanantaina. Kuljetus ja kasaus sisältyvät hintaan.

Huomenna suunnittelimme jatkavamme tätä hyvin alkanutta kodin varustelua. Ostamme siivousvälineitä sekä kenties tilaamme kodinkoneet. Päivällä kaupat menevät pyhäpäivän kunniaksi muutamaksi tunniksi kiinni, mutta aukeavat taas neljän viiden välillä. Illansuuhun on minulla suunnitelmissa mennä ostosmatkalle hankkimaan verhoja ja sen sellaista, Jii ottanee uutta kotikaupunkiamme haltuun autoilemalla ;) Johan tässä kuukausi vierähtikin taksin takapenkillä

Tästä nyt varmasti unohtuu jotain. Niinkuin esimerkiksi ne valokuvat. Lupaan kuvata huomenna :)

Tunnelmat ovat täällä kohoamaan päin :)

( M )